Lähtötunnelmissa

Heissan, taas on vähän aikaa kulunut niin ajattelin jotain raapustaa ennen kuin lähden Kolumbiaan (jonka jälkeen on odotettavissa paljon paljon kuvia). Huomenna tosiaan alkaa meidän (minun ja Marin) matka, mutta Kolumbiaan päästään vasta lauantai-iltana mikä taitaa olla täälläpäin jo enemmänkin yö. Eniten aikaa tuossa matkassa taitaa viedä se yksi yö mikä meidän pitää viettää Düsseldorfin lentokentällä. Melkein 11 tuntia kestää tosin se lento sitten Madridista Bogotáan (meillä on sitten Madridissa vaihto). Mutta siitä reisusta sitten lisää myöhemmin kun se on itse asiassa jopa tapahtunut.

Menneinä parina viikkona, mitäs tänne kuuluu. No koska minulla ei ole oikein mitään sanottavaa niin puhutaan sitten säästä. Aurinko paistaa täällä ilmiselvästi enemmän mitä syksyllä ja vaikka nyt onkin tuullut kovasti on se tuuli ollut jopa suhteellisen lämpimää ainakin aika ajoin. Ja täällä on kukkia! Paljon kukkia. Äiti sanoi että ne on varmaan krookuksia näkemättä mitään kuvia ja minä myöntelin perässä, ei ole tuo kukkien lajitunnistus minun vahvimpia osa-alueitani. Taisinhan minä näistä kukista aikasemminkin jotain mainita, mutta nyt niitä on jo tosi paljon! Nättejä ovat ja keväinen olo tulee kun niitä näkee.

Käytiin tuossa pari viikkoa sitten ruokkimassa oravia Botanicissa Miian kanssa. Muuten vaan piti nähdä siellä, mutta sitten siellä on kuulemma melkein aina ruokkimassa tämä yksi mies niitä oravia niin hän sitten antoi meille pähkinöitä mitä tarjota. Minäkin ensimmäisen kerran elämässäni niitä ruokin, mutta sen verran kammoinen olin että en uskaltanut niitä päälleni ottaa.

Miia toimi hovikuvaajana niin saatte nyt sitten nähdä paljon minua.

Käytiin kattomassa Newton Faulknerin keikka tässä eräs keskiviikko, oli kyllä tosi hyvä eikä haitannut vaikka tiesin kunnolla vaan pari kappaletta. Mutta aivan uskomattoman hyvä kitaristi on se. Ja minusta oli ihanaa kun aina välillä kävi joku soittamassa aina selloa siihen taustalle, se sopi tosi hyvin.

Sitten olikin jo ystävänpäivä. Vietin se oikean päivän Yoanan ja Aidan kanssa, tehtiin pitsaa ja mutakakkua ja katsottiin leffa ja juteltiin ja nautittiin hyvästä seurasta. Seuraavana päivänä tein aamulla kakun sitten minulle, Miialle ja Danielille syötäväksi ystävänpäivän kunniaksi. Valkosuklaa-daimkakku on kyllä rakkaus, se on ihan mielettömän hyvää ja kun teen sen ilman liivatetta, niin pakastimesta otettuna se on ihanan kylmää.

Sitten alkoikin reading week jolloin minulla oli vähän tunteja mutta piti kirjoittaa essee joka on 30% Eng Litin arvosanasta. Sain kuitenkin jonkilaisen esseen kasaan jo lauantaina ja sunnuntaina olin sitten päivällä jo valmis, maanantaina oli palautus. Mutta sain viettää sununtai-illan jo rauhassa niin se oli huomattava parannus vertaa viime kertaiseen esseen palautukseen.

Ei tänne muuta oikein kuulu, jääkiekkoa katsoin olympialaisissa ja yhden pelin kävin katsomassa pubissa muiden suomalaisten kanssa. Muuten ollaan vaan ihan normaalia arkea eletty, koulussa käyty ja silleen. Mutta nyt minä jatkan minun pakkaamista, kuullaan seuraavan kerran sitten kun olen kotiutunut Kolumbiasta!

Dundee, Stonehaven, Aberdeen

Lähdin taas tänäkin lauantaina International Societyn järjestämälle matkalle, tällä kertaa suuntana Dundee, Stonehaven ja Aberdeen. Pitkä päivä oli luvassa ja sainkin herätä jo puoli seitsemän aamulla että kerkeän bussiin, joka starttasi kahdeksalta yliopistolta. Yliopistolla tapasin sitten Aidan, Erasmus-opiskelijan Barcelonasta, jonka kanssa vietin päivän. Suurempi porukka meistä kuitenkin sitten muodostui joiden kanssa kierrettiin näissä paikoissa.

Matkaan päästiin ja ensimmäinen pysähdyspaikka oli Dundee. Se ei ollut mitenkään älyttömän iso kaupunki, vaikka neljänneksi isoin kaupunki onkin Skotlannissa. Tuli mieleen joku Kuopion kokoluokka, eli nähtävää siellä varmasti kyllä löytyy, mutta tuossa tunnin aikana ei me kauheasti keretty nähdä, vähän mitä nyt sitten kierreltiin. Söpöjä pingviinejä löydettiin ihan jonkin verran sekä myös muutama nätti rakennus.

Dundeesta kun lähdettiin matkattiin noin tunnin verran kunnes päästiin varmasti monen mielestä pääpaikkaan, joka oli siis Dunnottar Castle. Mielettömän kauniit maisemat oli täällä ja alun jäätymisen jälkeen oli ihan siedettävä keli vaikka tuulikin melko kovasti. Nämä maisemat ovat olleet monelle leffalle innoituksena tai jopa kuvauspaikkana, itselleni oli niistä tunnetuin Diney-Pixar leffa Brave. Puolentoista tunnin ajan kierreltiin ja katseltiin ja kuvattiin linnaa eri kuvakulmista.

Tämä oli sitä linnan ympärillä esiintyvää kivikkoa, minusta aika hauskan näköisiä oli kaikki nuo pyöreät kivet jotka muodosti korkeita seinämiä. Eroosiolla ollut varmaan jonkin verran tekemistä asiassa.

Viimenen pysähdyspaikka oli sitten Aberdeen. Siellä saatiin eniten aikaa kierrellä, kolme tuntia, mutta tässä vaiheessa oltiin kaikki sen verran nälkäisiä että ensimmäiseksi etsittiin ruokapaikka. Kun se oltiin löydetty, alettiin kierrellä kaupunkia. Aberdeen on hyvin harmaa kaupunki sillä suurin osa rakennuksista on tehty graniitista. Aberdeenissa onkin maailman toiseksi suurin graniittinen rakennus. Suhteellisen nätti kaupunki vaikka katukuva aika tasaisen harmaa olikin.

Päivän lopuksi mentiin vielä Aberdeenin hiekkarannalla käymään, siellä ei tosin kauaa viihdytty kun oli niin järkyttävä tuuli jo siinä vaiheessa. Myrskyä ne varoittelivatkin, mutta me päästiin sitä sitten pakoon Glasgowhun. Kahdeksan maissa illalla oltiin perillä Glasgowssa ja olin siinä vaiheessa jo aika tosi uupunut. Todella hieno reissu oli kuitenkin ja olen tyytyväinen että menin mukaan!

Loppuun voin vielä kertoa säätiedotuksia täältä etelästä, saatiin parin päivän ajan nauttia kauniista auringonpaisteesta ja lämpimistä keleistä, mutta tänään kyllä on tullut vettä ihan senkin edestä ja tuullut aika kovasti. Mutta helmikuuhan tässä vasta on ja kuitenkin jo keväästä haaveillaan. Tämänhetkinen veikkaus minulla on että maaliskuussa voisi alkaa tulla puita lehtiin. Saas nähdä olenko oikeassa.

Tässä siis vielä pari kuvaa aurinkoisesta Glasusta, jälkimmäisestä kuvasta sanon sen verran että nuo mummothan kauppaa noita lehtiä joka kulmassa ja mutkassa joka päivä, oli keli mikä tahansa. Hämmentävintä siinä on se, että myyntitaktiikka on jonkun epämääräisen kielen huutelemista ohikulkijoille.

Mutta Glasgow kyllä näytti heti hieman kauniimmalta kun keli oli hyvä. Toivottavasti nähdään aurinkoa nyt sitten useammin kesään päin mennessä.

St. Andrews&Queensferry

Sunnuntaista lähtien olen yrittänyt saada aikaiseksi että tekisin tämän päivityksen, niin jospa nyt vihdoin sitten.

Viime lauantaina menin tosiaan International Societyn järjestämälle matkalla St.Andrewsiin ja Queensferryyn, Miia ei matkalle sitten loppujen lopuksi mukaan lähtenyt kuumeen ja flunssan takia (nyt Miia on kuitenkin jo aikalailla terve, mutta harmi kun reissu jäi välistä).

Matkan ensimmäinen pysähdys siis oli tosiaan Queensferryssä, siltoja katsomassa. Kivan näköistä ja se kyläkin oli nätti mitä siinä kerettiin kierrellä.

Sitten reilun tunnin matkustuksen jälkeen saavuttiin St. Andrewsiin. Tämä paikka on tunnettu golfista ja yliopistosta jossa Prinssi William ja Kate Middleton kävivät yhdessä koulua. Tosi nätti paikka, mutta aika pieni, eikä kelikään enää tässä vaiheessa meinannut suosia, varsinkin loppuajasta tuuli ja satoi eikä tehnyt mieli poistua kahvilasta.

Tämä on yliopiston rakennus, meillä nyt on Tylypahka, mutta ei nämäkään rakennukset pahemman näköisiä olleet.

Mitäs muuta tässä menneellä ajalla, koulussa ollaan molemmat ahkerasti käyty, Miia ehkä vähän innokkaammin mitä minä. Ihan kivaa kuitenkin on ollut, mutta lukemisesta minulla ei tosiaan tule olemaan pulaa tänä keväänä, alla ne kirjat jotka minun pitää lukea, kirja per viikko on aikalailla se tahti.

Ihmeekseni löysin yliopistolta kukkia, siis kukkia, tiistaina. Minä nyt en biologiasta tai kukista kauheasti ymmärrä, mutta ei Suomessa yleensä tähän aikaan vuodesta nouse uusia kukkia maasta. Kun näitä ei siis näkynyt vielä pari kuukautta sitten. Nättejä ovat. Muutenkin on kyllä ollut välillä ihan keväinen olo, jospa se kohta tänne vaikka tulisikin..

Jaan vielä minun keskiviikon onnen, päivän paras hetki oli kun söin quornkeittoa (joka maistui siis ihan jauhelihakeitolta) ja ruisleipää.

Niin ja vielä simpukat joita keräsin rannalta St.Andrewsissa. En ole hirveästi elämän aikana ollu sellaisella rannalla mistä voi kerätä noin nättejä simpukoita niin en osannu antaa niitten vain olla. Mutta kuulumisiin taas, nyt saattaa olla jopa vähän vähemmän aikaa seuraavaan päivitykseen kun ensi lauantaina menen taas Isocin järjestämälle reissulle. Sadetta on luvannut mutta melkein ainahan täällä Skotlannissa sataa!